lauantai 23. toukokuuta 2015

Pallo on pyöreä

Kaksi ja puoli viikkoa takana elämää futismutsina.

Siinä missä ilmeisesti kääpiöfutaajien vanhemmat syyllistyvät kentän laidalla huuteluun olen minä turvautunut kentän laidalla jupisemiseen. Jos en olisi varma siitä, että minua koskaan itse jalkapalloa harrastanutta äiti-ihmistä, ei pidettäisi täysin hulluna tarjoutuisin pitämään futiskoulun jengille pienen fasilitointikoulutuksen. Mutta koska en vielä ole valmis altistanaan lasta täydelliselle sosiaaliselle itsemurhalle niin kerrotaan tänne nyt viisi väkevää vinkkiä futiskoulun järjestäjille.

Ensinnäkin. Kertokaa nyt hyvät ihmiset lapsille ja niiden vanhemmille teidän nimenne. Siinä missä mukuloilla on nimitarrat paidoissa tulisi teilläkin olla. Olisi helpompi neuvoa sitä omaa lasta kysymään neuvoa valmentajalta jos tietäisi tämän nimen.

Toiseksi. Teillä on pillit. Käyttäkää niitä ja opettakaa lapsille, että vihellys tarkoittaa sitä, että liike loppuu.

Kolmanneksi. Älkää olettako, että nelivuotiaat tietävät mitä tarkoittaa puolustajana oleminen. Kun niiden lasten vanhemmille se puolustajana oleminen tarkoittaa tiettyä pelipaikkaa kentällä ei mitään versiota Kuka pelkää mustaa miestä -pelistä. Ja niitä sääntöjä kannattaa vääntää ratakiskosta niin kauan kunnes kaikille lapsille selviää ettei se puolustajan oleminen ole mikään rangaistus. Tai toki jos tavoitellaan pelistrategiaa, jossa kaikki hyökkää niin sitten toki ei ole mitään vikaa jos lapset jäävät käsitykseen, että puolustajana oleminen on pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua.

Neljänneksi. Niillä lapsilla on nimet paidoissa. Harjoituksen aikana kannattaisi huutaa vähintään kerran jokaisen lapsen nimi ja hihkaista että hyvin menee. Silleen niin kuin tsemppaavasti. Vähän samassa hengessä jota toivoitte uutiskirjeessänne vanhempien noudattavan.

Viidenneksi. Jos lupaatte että futiskoulupakettiin kuuluu pallo ja paita eikä teillä vielä toisellakaan kerralla ole paitoja jaossa niin laittakaa asiasta tiedotusta. Tai kertokaa siellä kentällä se kaikille vanhemmille yhteisesti. Tiedon panttaaminen ei oikein rokkaa.

Mutta noin muuten. Ihan hyvin te vedätte kun teillä yhtä aikaa treenaa neljään osaan jaetussa urheilupuistossa kolme pienryhmää kullakin osiolla. Paitsi, että lapsi toivoisi, että saisi hipan leikkimisen asekasta treenata vain tekniikkaa. Tyyppi, selvästi kuuluu siihen koulukuntaan, joiden mielestä rankka puurtaminen päihittää kaiken epämääräisen hauskanpidon.

 

1 kommentti:

  1. Hah toi on niin totta :D.

    Mä sain kauhean ihottuman O:n ensimmäisellä (ja viimeisellä) futisliikkiskerralla, kaipaan pedagogisempia menetelmiä ja sellaista otetta, mitä ei voi vaatia 17-vuotiaalta junnuvalmentajalta. Nostan kyllä hattua niille nuorille, jotka siihen hommaan lähtevät.
    (Paitsi ehkä se O:n uimakouluopettaja, joka unohti palauttaa lapset suihkuun ja pukukoppiin ja jätti joukon 4-5-vuotiaita uiskentelemaan yksikseen Märskyyn...)

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!