Tasa-arvoa päiväkodissa

Moni saattaa muistaakin viime keväältä kun kirjoitin pojan vanhan päiväkotiryhmän osallistumisesta Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -projektiin. Nyt tuo projekti on ilmeisesti valmistunut ja sen myötä on nyt avattu Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -sivusto.

Nettisivuja lukemalla pääsee todistamaan aika karuja kertomuksia tämän päivän päivähoitoarjesta. Projektin ainakahan ryhmissä toimivia ihmisiä eli aikuisia ja lapsia videoitiin ja niiden pohjilta tehtiin havaintoja siitä miten aikuinen tilanteessa toimi. On aika surullista huomata, että jo päiväkodista alkaen lapset oppivat mallia siitä, että kaikkien "ei" ei ole samanarvoinen. Tai, että koska olet tyttö joudut herkemmin siivoamaan, mutta toisaalta taas poikana sinun ei sovi koristautua. Sivustolta löytyy myös kaikkien teemojen sisältä oma osuutensa meille vanhemmille. Miten me toimimme kotoan arjessa, millaista esimerkkiä annamme lapsillemme ja keskitymmekö esim. huomioimaan millaisia sukupuolirooleja esittelemme lapsille viihteen ja populaarikulttuurin kautta.

Meidän perheen osalta tämä projekti jäi vaiheeseen , koska poika vaihtoi syksyllä lähipäiväkotiin täyttäessään kolme. On pakko myöntää, että varsinkin alku päivähoidon aloituksen jälkeen oli aika iso shokki. Vanhan päiväkotiryhmän aikuisista osa oli ollut mukana jo hankkeeen piloottivaiheessa ja vanhassa päiväkodissa ongelmaa oli lähinnä sijaisten kanssa. Uudessa päiväkodissa varsinkin lastentarhanopettajan kommentit pistivät välillä kirskuttelemaan hampaita. Pojan punaisia tennareita tarjottiin suunnilleen kaikille ryhmän tytöille ja muutaman muunkin kerran tuli vähän oudoksuvaa palautetta siitä, että poika tykkää leikkiä hoivaleikkejä. Nykyisen kokoonpanon kanssa ei tällaisia ongelmia ole tullut esiin ja toisaalta kolme-, neljävuotiaiden kanssa työskennellessä nuo sukupuolikysymykset taatusti muutenkin ovat pinnalla kun porukat ovat oppineet että asioita voidaan jaotella tyttöjen ja poikien jutuiksi.

Omalla kokemuksellani sanoisin, että päiväkoti tuntuu kuitenkin aika hyvin hanskaavan tämän jutun ja lapsia selvästi kannustetaan yhteisleikkiin ja monesti poika kertookin, että poikapuolisen päiväkotibestiksen lisäksi leikeissä on ollut pari ryhmän tyttöä. Lapsilla luonteet tuntuvat kohtaavan ja siksi yhteisleikit sujuvat mukavasti ja vielä joulun aikaan pojalla kovasti tapetillä ollut "tyttöjen kanssa ei voi leikkiä" -asenne alkaa olla jäänyt taka-alalle. Esimerkiksi synttäreilleen poika on nyt kutsumassa kumpaakin sukupuolta olevia lapsia ja niin sen minusta vielä tällä hetkellä pitäisikin olla.

Suosittelen kuitenkin jokaiselle pienten lasten kanssa työskentelevälle sekä myös jokaiselle pienten lasten kanssa toimivalle verkkosivustoon tutustumista. On hyvinkin silmiäavaava huomata miten helposti tiettyjä asenteita siirretään eteenpäin ja toisaalta miten pienillä muutoksilla voidaan vahvistaa lapselle sitä, että tämä tajuaa, että jokainen saa toimia oman sydämensä mukaan eikä tarvitse ahtautua muiden antamiin malleihin siitä mikä sukupuolelle on sopivaa, tai edes siitä mikä se oma sukupuoli on.